A-
A+
Valmentaja Karri Kivi nauttii asuessaan Pyhäjärven rantamaisemissa.
Kuva: Juha Aaltonen
JUHA AALTONEN
Ilveksen päävalmentaja Karri Kivi harmistuu kuullessaan juttuja, ettei Ilves voisi menestyä alkavalla liigakaudella.
– Keväällä 2017 päästiin lähelle jättiyllätystä ja sellaisen mahdollisuus on aina olemassa. Kun kaikki lähtee sujumaan, niin mestaruuskin on mahdollinen, Kivi linjaa.
Kivellä on yksi mestaruus SM-liigasta, ja se olikin kasvutarina vailla vertaa. Tammikuun lopulla 2013 Ässät oli juuri myynyt ykkössentterinsä Stephen Dixonin ja sijoitus oli 12:s. Kolme kuukautta myöhemmin Pori sekosi Ässien voitettua ensimmäisen mestaruutensa 35 vuoteen.
Seuraavallakin kaudella tuli mestaruus. Suomi voitti nuorten MM-kultaa tammikuussa 2014.
– Se oli paras projekti missä olen ollut mukana. Tuli oikeassa suhteessa epäonnistumisia ja onnistumisia. Joukkueen kasvutarina osui nappiin.
Mestarivalmentajan ei tarvinnut lähteä työttömyyskortistoon. Venäjän liiga KHL:n Traktor Tsheljabinsk teki 2-vuotisen sopimuksen. Sopimuksen pituus oli lopulta vain muutama kuukausi. Lokakuun lopulla 2014 tuli potkut.
– En muistele niitä kuukausia katkerana. Lähtisin koska tahansa uudelleen KHL:ään, jos kysyttäisiin. Tsheljabinskista jäi hyvät muistot. Ihmiset olivat mukavia, ruoka hyvää ja halli viimeisen päälle.
Kiinnostaako Pohjois-Amerikka?
– Ei. Pitäisi olla paljon parempi englannin kielen taito ja hyvät kontaktit. Aika harva eurooppalainen on sinne päässyt.
Kivi pelasi SM-liigassa puolustajana neljässä seurassa 1988–2001. Ässissä kului viisi kautta 1992–97. Ura päättyi Kärpissä keväällä 2001. Kaudella 2001–02 Kivi vietti välivuotta Porissa.
Huhtikuussa 2002 elämä muuttui peruuttamattomasti.
– Kauden jälkeen olin Porissa syömässä, kun puhelin soi. Silloinen Ässien toimitusjohtaja Antti Heikkilä soitti ja pyysi minua Mika Toivolan avuksi valmentajaksi, Kivi muistaa kuin eilisen päivän.
– Sanoin heti, että ei käy. Sitten lähdin kävelemään kohti Ässien toimistoa ja kolmen minuutin matkalla muutin mieleni. Sanoin toimistossa ”Anikselle” että kyllä mä tuun. Se oli torstai ja maanantaina olin jo Turussa valmennuskurssilla. Ennen sitä soittoa en ollut edes kuvitellut ryhtyväni valmentajaksi.
Kivi oli neljä kautta Toivolan apuna, jakso päättyi hopeamitaleihin 2006 HPK:n oltua finaaleissa parempi. Poriin Kivi palasi 2007 A-nuorten valmentajaksi, sitten taas liigaan apuvalmentajaksi, kunnes 2011-12-kaudella tuli debyytti liigan päävalmentajana.
– Kaikissa tehtävissä pitää olla oma itsensä, ei pidä vetää mitään roolia. Eikä pidä valehdella kenellekään missään asiassa, silloin ei tarvitse miettiä sanomisiaan, Kivi vakuuttaa.
Kivi tietää, että on vain kahdenlaisia valmentajia: niitä, jotka ovat saaneet potkut ja niitä, joilla sellaiset ovat edessä.
– Olen sinut sen kanssa, että tämä ammatti on hyvin epävarma. En ajattele tulevaisuutta, keskityn tähän hetkeen.
Kivi on liigan alkaessa 48-vuotias. Hän laskee viettäneensä elämästään noin puolet Tampereella, 15 vuotta Porissa, kolme Oulussa ja loput siellä täällä.
– Poriin on yhä läheiset suhteet. Teini-ikäiset tyttäreni, 20- ja 16-vuotiaat, asuvat siellä. He ovat rakkaita, mutta heillä on jo oma elämänsä, eikä faijalla ole siinä suurta roolia. He viettävät vapaa-ajat kavereidensa kanssa, eivätkä edes mieti tuloa Tampereelle. Rohkeita ovat molemmat, pitävät Porissa käsissään Ilves-tumppuja, Kivi herkistyy.
Elokuun lopulla Kivi kävi Kaislassa kuuntelemassa hyvän ystävänsä Olli Lindholmin konserttia.
– Kauden aikana on hyvin vähän suoranaista vapaa-aikaa. Työ on mielessä lähes koko ajan, Kivi sanoo.